Tonttuisia piirustuksia

Näissä piirustuksissa on tonttuja ja poroja. Tuossa ylemmässä on niiden lisäksi koristeltu joulukuusi. On tämä joulun odotus kyllä jännittävää aikaa ja niin kovin pitkältä se myös tuntuu. Onneksi jouluun on enää alle viikko!

Mistä tunnet pienen tontun?
Punaisesta lakistansa
harmahasta parrastansa
hymystänsä lempeästä
katseestansa veikeästä.
Siitä tunnet pienen tontun.

Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta
tieltä tepastelemasta
hämärissä huiskimasta
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.

Jouluaskarteluja

Askartelimme kerhossa tontut ja enkelit. Tontun suu ei näy, koska se on parran sisällä piilossa. Enkeliin on liimattu hopeista ja vaaleanpunaista kimalletta.Enkelin siivissä on myös kimalletta vaikka se ei näy.

Pikkuinen tonttu hyppeli näin,

jalassa tossut väärin päin,

pikkuinen tonttu huuteli näin:

tästä se joulu alkaa!

Joulukortteja

Sain tänä vuonna olla äitin apuna joulukorttien tekemisessä. Kun äiti oli leikannut ja taitellut kortit, sain piirtää hopeisella geelikynällä viivoja kortin toiseen reunaan. Me tehtiin aina muutama kortti kerrallaan kun Olavi oli kerhossa tai päiväunilla. Aika monta päivää viivojen piirtämiseen kuitenkin meni.

Kortteihin tulee sisälle kuva minusta ja Olavista. Iskä otti meistä pihassa yhtenä iltana kuvia korttia varten. Meillä oli kummallakin päällä pörröiset turkit ja äitin tekemät hatut. Olavin hattu on ihan kuin mustikka. Äiti antoi meille kummallekin lyhdyt, joissa oli kynttilä. Kuvien ottaminen oli hauskaa,varsinkin kun pihassa oli lunta. Viime vuonna satoi vettä, kun äiti otti meistä kuvia mummolan pihassa!

Äiti teki kortteihin minun piirtämieni viivojen sekaan kimalleliimalla muutamia viivoja ja painoi leimasimella tekstin. Siinä lukee: Hyvää Joulua! Me saatiin Olavin kanssa kummatkin tuollaiset ihanat joulupossut.

Ja tältä kortit näyttivät valmiina. Ihan hienoja niistä tuli! Sain ihan itse kirjoittaa nimeni joka korttiin. Me näytetään Olavin kanssa tosi iloisilta tuossa kuvassa.

Tontut juoksee, töppöset vilkkaa

tupsut heiluu, kulkuset kilkkaa,

kiire, kiire, kiire on heillä

jotta ois` joulu meillä.

Joulukalenteri ja kirje Joulupukille

Tänään sai avata ensimmäisen luukun joulukalenterista! Aamulla oli jännittävää tulla alakertaan katsomaan minkälaiset kalenterit meillä on, äiti ei niitä etukäteen näyttänyt. Kalentereissa on erikokoisia laatikoita, joissa on erilaisia pieniä tavaroita. Minun kalenterini on jouluinen puisto ja Olavin kalenterissa on rosvo ja poliisi.

Kun Olavi oli viety iltapäivällä kerhoon me äitin kanssa kirjoitettiin kirje joulupukille. Minä kerroin mitä pitää kirjoittaa ja äiti kirjoitti. Kun kirje oli valmiiksi kirjoitettu piirsin joulupukille vielä kuusen, lahjapaketin ja tontun kuvat. Tulikohan kirjeeseen nyt varmasti kirjoitettua kaikki tarpeellinen?

Ensimmäinen adventti

Nyt sytytämme kynttilän,

se liekkiin leimahtaa.

Me odotamme Jeesusta,

seimessä nukkuvaa.

Olimme viikonlopun mummolassa ja illalla kun tultiin kotiin äiti etsi kaapista esille tuon adventtikynttelikön ja me laitettiin yhdessä siihen kynttilät. Ensimmäinen kynttilä sytytettiin heti ja laulettiin tuo "kynttilälaulu".

Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä ja saa avata ensimmäisen luukun joulukalenterista!

Lehmä ja muutama piirustus

Kerhossa me askarreltiin tällaiset lehmät vessapaperirullasta. Rullaan maalattiin ensin lehmän kuvioita ja tuo pää ja peppu väritettiin. Sitten ne liimattiin yhteen. Kotona minulla on jo vaikka kuinka monta vessapaperirullaa odottamassa, että niistä tehdään lehmiä. Äiti meinaa hermostua minun rullakokoelmaani, mutta niistä tulee hieno lehmälauma!Piirsin mummolle kuvan, jossa olen keskipihan liukumäessä, mutta se laitettiin postiin ja siitä ei ole kuvaa. Tämän piirustuksen piirsin äitille.

Äiti löysi laatikosta tällaisen kuvan, johon olen harjoitellut leimaamista ja liimannut paperista leikattuja ötököitä.

Olavin synttärikortti

Olavilla oli 2-vuotis synttärit maanantaina. Synttäreitä juhlittiin kuitenkin jo sunnuntaina. Minä askartelin Olaville kortin jo maanantaina, kun Olavi oli kerhossa. Äitin kanssa me pistettiin kortti piiloon odottamaan synttäripäivää. Minä annoin kortin lisäksi Olaville lahjaksi Autot -elokuva laseja. Minulla on prinsessalaseja. Olavi sai muutenkin aika paljon lahjoja.

Tällaisen kortin minä tein Olaville. Kirjoitin tekstit ihan itse kun äiti luetteli mikä kirjain seuraavaksi tulee. Tuon kakkosen tekeminen oli vaikeeta!

Lunta

Viime viikolla satoi lunta. Ja sitä tuli joka päivä lisää. Oli mukavaa mennä ensimmäisenä aamuna ulos, kun kaikki olikin ihan valkoista. Olavikin oli ihan innoissaan. Äitin kanssa me mietittiin mahtaako Olavi muistaa lumen viime talvelta.

Lumesta ei voinut kuitenkaan tehdä lumiukkoa tai palloja, koska se oli pakkaslunta, sanoi äiti. Kerhossa me laskettiin pulkkamäkeä ja telmittiin lumessa. Kotonakin me etsittiin pulkat ja meidän pienet lumikolat varastosta.

Lauantaina me oltiin Mummilla ja Vaarilla hoidossa koko päivä. Me käytiin torilla ja arvatkaa mitä - torilla oli Joulupukki! Joulupukille sai käydä kertomassa omia lahjatoiveita.

Korkeasaaressa

Sunnuntaina äiti lähti Mummon kanssa Tampereelle johonkin käsityömessuille ja me lähdettiin iskän, Olavin ja Vaarin kanssa retkelle Korkeasaareen. Parkkipaikalta oli aikamoinen kävelymatka eläintarhaan, mutta onneksi matkalla oli kaikenlaisia kivoja eläinpatsaita, karhu, kettu ja peuroja. Me Olavin kanssa hoidettiin niitä kaikkia ja pitihän niillä myös ratsastaa!

Kamelit oli kyllä kaikista kivoinpia eläimiä, vaikka olihan leijonat, tiikerit ja villikissatkin kivoja. Yksi leijona kävi ihan lasin takana katsomassa minua!

Matkan varrella oli tällainen korkea kallio, jonka päälle piti tietysti kiivetä ja olipa sieltä hyvät näkymät. Olavi ei osannut kiivetä ihan näin korkealle kuin minä.

Iskä oli tehnyt meille hyvät eväät mukaan, leipiä, mandariiniä, mehua ja kuumaa teetä. Ulkona kävellessä tuleekin tosi kova nälkä. Eväiden syömisen jälkeen jaksoi taas jatkaa matkaa.

Myös nämä hylkeet oli mukavia. Ne uiskenteli ja kelli kallioilla. Yksi hylkeistä rapsutteli ja putsasi itseään ihan kuin kissa.

Korkeasaaresta ajettiin mummilaan syömään. Olavi nukahti matkalla, niin rankka reissu meillä oli. Mummilassa olivat myös Elina-täti ja Ilkka. Meillä oli kyllä kiva päivä vaikka äiti ei ollutkaan mukana!

Isänpäiväleijona

Askartelimme kerhossa tällaiset leijonat isänpäiväksi. Olavikin teki oman leijonan omassa pienten kerhossaan. Iskä oli kyllä tosi yllättynyt ja iloinen meidän korteista.

Me paistettiin illalla vohveleita isaäpäivän kunniaksi ja syötiin niitä kermavaahdon ja mansikkasoseen kanssa, nam!

Marraskuu

Nyt on jo marraskuu! Eilen aamulla oli jo pakkasta ja kaikki paikat ihan kuurassa, nurmikko, pensaat ja äitin kanervat. Äitille tuli kamala kiire etsiä meille paksumpia haalareita, talvikenkiä ja hanskoja. Äiti kyllä huomasi jo lauantaina, että meidän sormet oli ihan kylmiä kun me tultiin iskän kanssa ulkoa sisälle.

Piirsin tuohon kuvaan jään ja luistelijan, jolla on talvihaalari ja hattu päässä. Lumihiutaleita on tosi vaikea piirtää, mutta niistä tuli ihan hyviä. Pyysin äitiä kirjoittamaan tuonne ylös: marraskuu!

Tässä kuvassa on isoja lumihiutaleita ja puu, jossa ei ole enää yhtään lehteä. Lauantaina muuten satoi muutama lumihiutale, mutta ne sulivat heti maassa. Koskakohan tulee ihan kunnolla lunta?

Tässä on minun kuvani. Piirsin itselleni leppäkerttutunikan, kruunun, hiuspompulat ja kaikki, puhekuplankin!

Äitillä on muuten jo kaikenlaisia jouluhouhuja ja salaisuuksia. kohta meidän pitäisi alkaa tehdä joulukortteja, saan auttaa äitiä. Jospa äiti kohta ehtisi laittaa niitä kuvia sieltä etelänmatkaltakin.

Syyspuuhia mummolassa

Mummon ja Papan pihassa riitti tosiaankin haravoimista, ihan meinasi voimat loppua kesken. Välillä piti kyllä käydä vähän lehtikasoissa piehtaroimassa, mutta äitistä se ei ollut ollenkaan hyvä juttu. Varsinkaan silloin, kun koko kasa levisi pitkin pihaa. Olavista ei paljon apua haravoimisessa ollut. Sitä piti vaan vetää ympäri pihaa polkutraktorilla!

Onneksi meidän ei tarvinnut haravoida koko pihaa kerralla, vaan ehdittiin myös kiipeillä omenapuussa sillä aikaa kun mummo ripusti pyykkejä kuivumaan. Minä osasin kiivetä puuhun ihan itse, mutta Olavin äiti joutui nostamaan puuhun ja alas.

Me jäätiin äitin ja Olavin kanssa mummolaan koko viikoksi, kun iskällä oli työmatka. Me käytiin hampurilaisella ja Mummon töissä. Mummolla on oma kampaamo ja meidän kaikkien hiukset leikattiin. Viikonloppuna iskä tuli hakemaan meitä kotiin ja tällä viikolla meillä on syysloma kerhosta ja muskarista.

Syyskysymyksiä

Luuletko että pilvet

tahtovat sataa aina?

luuletko että tuulen

sopii tulla sunnuntaina?

Luuletko että lätäköihin

sattuu kun niihin astuu?

luuletko että talosta

on hauskaa kun katto kastuu?

luuletko että madon on kylmä

märällä kalliolla?

Luuletko että koivuista

on noloa alasti olla?

Tuula Korolainen

Äitin synttärikortti

Äitillä oli viime viikolla synttärit ja tein äitille kortin ihan itse! Äiti on lehdistä ja mainoksista leikannut talteen kaikenlaisia kivoja kuvia ja niitä voi helposti leikata ja liimata kortteihin. Kuvat ja muutkin askartelutarvikkeet on minulla ihan omassa askartelulaatikossa tallessa. Äiti tykkäsi kortista tosi paljon!

Piirustuksia

Tässä kuvassa on meidän perhe etelässä. Piirsin tämän ennen matkaa. Onneksi reissussakin paistoi aurinko!

Äiti on jo kovasti katsellut joulukirjoja ja kai sillä on jo jotain joulusalaisuuksiakin mielessä, mistä sen tietää! Minäkin piirsin jo joulukuusen tai oikeastaan kaksi. Siinä on iso kuusi ja lasten pikkukuusi. Täytyykin Papalle muistaa sanoa, että lastenhuoneeseen olisi kiva saada taas ihan oma joulukuusi. Viime jouluna meillä oli oma kuusi, jonka Pappa toi mökiltä. Me Olavin kanssa koristeltiin se ihan itse!

Syksy on tullut

Syksy on tullut. Melkein kaikista puista on jo pudonnut lehdet. Jotkut lehdet ovat aivan ihanan värisiä ja niitä on mukavaa kerätä lehtikimpuiksi. Äiti laittoi keräämiäni värikkäitä vaahteran lehtiä kirjan väliin kuivumaan. Niistä voi kuulema askarrella jotain sitten kun ne on kuivunut.

Äiti halusi tehdä meidän ulko-oveen kranssin vaahteran lehdistä ja minä autoin äitiä. Ensiksi me aamupäivällä etsittiin ja kerättiin iso kasa kauniita lehtiä. Oman pihan lehtiä ei voinutkaan käyttää, koska ne oli haravoitu kasaksi ja ihan ruskeita kaikki. Sitten kun Olavi oli viety kerhoon äiti alkoi sitoa kranssia ja minä sain valita seuraavat lehdet ja ojentaa ne äitille. Kranssista tuli tosi hieno. Äiti sanoi, että saa nähdä kuinka kauan se pysyy kasassa!

Äiti lupasi pian kirjoittaa myös siitä meidän etelän matkasta, mutta ensin pitäisi valita sopivat kuvat!

Uusi oma vetolaukku

Kävimme maanantaina ostamassa minulle ihan oman vetolaukun matkaa varten. Me lähdetään koko perhe ja mummo ja pappa huomenna viikoksi etelään, Kreetalle. Saan pakata tuohon laukkuun omia tavaroitani ja sen saa ottaa lentokeneeseen mukaan. Vähän kyllä jännittää se lentokoneella lentäminen, mutta on kyllä tosi kivaa päästä reissuun. Toivottavasti päästään uimaan mereen ja uima-altaaseen. Lupasin lainata Olaville leppisreppua matkan ajaksi. Leppisreppu on oikeasti minun kerhoreppuni.

Uusi pyörä

Vaari oli järjestänyt minulle lauantaina oikein kunnon yllätyksen! Me käytiin ostamassa minulle uusi pyörä! Se on punainen ja siinä on soittokellokin. Äiti ja iskä veivät meidät autolla pyöräkaupan eteen ja jatkoivat sitten matkaa Helsinkiin. Pyörä me ostettiin Vaarin kanssa ihan kahdestaan. Sain heti ajaa uudella pyörällä leikkipuistoon, johon Mummi tuli Olavin kanssa rattailla. Muutenkin meillä oli tosi kiva päivä Mummin ja Vaarin kanssa, leikittiin ja luettiin. Äiti ja iskä tuli illalla takaisin ja me saunottiin vielä mummilassa. Minä nukahdin kotimatkalla autoon, mutta se ei haitannut, koska minulle oli jo ennen lähtöä laitettu yöppi valmiiksi päälle.

Viides ja viimeinen salainen lähetys

Eilen löytyi postilaatikosta taas iso kirjekuori, jonka päällä oli minun nimeni! Kuori oli salaiselta askarteluystävältäni ja se oli viimeinen lähetys. Salaiseksi ystäväkseni paljastui Taru eli Typy, joka on kohta viisi vuotias. Kiitos Tarulle kovasti saamistani askartelutarvikkeista!

Taru oli piirtänyt minulle oman kuvansa, se oli tosi hieno. Kuoressa oli paljon erilaisia tarroja, vahakynät, joissa on kimalletta, leimasinkuvia, joissa on balleriina norsu ja askarteluvihkonen, josta voi askarrella eri viidakon eläimiä. Äiti auttoi minua tekemään tuosta vihkosta norsun, mutta siitä ei ole vielä otettu kuvaa.

Neljäs salainen askarteluystävä

Tämä askartelukuori tuli jo viime viikolla salaiselta askarteluystävältä, mutta äiti ei ole ehtinyt siitä tänne kirjoittaa aikaisemmin. Meillä on kaikilla ollut vähän flunssaa ja äitillä oli selkä tosi kipeänä viime viikolla.

Kuoressa oli kohotarroja, keijutarroja ja mehiläistarroja, erilaisia papereita, tuollaisia jänniä värikkäitä rinkuloita, joiden sisällä on peili ja viivotin, joka oli minusta ehdottomasti koko kuoren paras juttu! Minulla ei ole aikaisemmin ollutkaan omaa viivotinta. Harmittaa vaan, kun seuraava kuori onkin sitten viimeinen, mutta sitten tiedetään kuka on ollut minun salainen ystäväni!

Kiukkuloru

Pois alta, olen kiukkuinen

kuin myrskytuuli hirmuinen

enkä välitä linnuista

en kukista

en kissoista

en suukoista

en leluista

en väreistä

en äidistä

Pois alta, olen kiukkuinen

ja puhisen ja pihisen!

Kun nurkassani murjotan

toivon äidin sanovan:

tule kulta tänne

niin minä lohdutan!

Pia Perkiö

Kerhot ja muskarit

Viime viikolla alkoi kerho ja muskari, kivaa! Kerhossa meillä on melkein sama ryhmä kuin keväällä. Ainoastaan Veera on siirtynyt eskariin, mutta Veeran pikkuveli Taneli on päässyt isojen ryhmään. Ella ja Aaro oli kovasti odottanut, että minä tulen kerhoon. Myös Ellan pikkusisko on nyt meidän ryhmässä.

Muskarissa minä käyn ihan yksin, tai iskä kyllä vie ja hakee minut. Meillä pitää olla omat kansiot mukana. Niihin laitetaan nuotteja. Minulle ostettiin Hello Kitty -kansio, se on ihana!

Tällä viikolla alkoi iskän ja minun jumppa. Me kiivettiin puolapuissa ja roikuttiin renkaissa ja köysissä. Tai siis lapset roikkui ja kiipeili, ei isät ja äidit. En ole muuten enää tällä viikolla nukkunut päiväunia, ha-haa!

Kolmas salainen askarteluystävä

Eilen sain kolmannen kirjeen salaiselta askerteluystävältä. Avasimme sen yhdessä äitin kanssa. Kuoresta löytyi kortti, jossa toivotettiin hyvää syksyn alkua, kaksi palaa softislevyä, avaimenperälenksuja, nauhaa, nyöriä, iso kasa helmiä ja simpukoita ja tuollaisia kukallisia merkkejä, joista voi vaikka tehdä korun tai avaimenperän!

Varsinkin noista helmistä tykkäsin kovasti. Pujottelin niitä heti tuohon nyöriin, mutta Olavi sotki kokoajan ja äiti meinasi hermostua, koska oli ruoka-aika.

Viikonloppuna kalassa

Lauantaina pääsin vihdoinkin Vaarin kanssa kalalle. Olen koko kesän odottanut, että koska mennään. Vaarin mielestä ongelle kannattaisi mennä Mäntän mökillä, koska siellä kala syö tosi hyvin. Nyt me kuitenkin lähdettiin kalalle ihan kahdestaan Renkajärven mökillä.

Oli tosi nätti päivä, aurinkokin paistoi. Äiti jäi pesemään mattoja kun me Vaarin kanssa lähdettiin nostamaan verkkoja. Veneessä täytyy istua tosi nätisti. Verkoilla saatiin lahna ja kuha. Rannassa lahna päästettiin takaisin järveen kasvamaan, mutta kuha jätettiin syötäväksi.

Näin iso se kuha oli. Vaari punnitsi ja mittasi sen. Se painoi yli 1,6 kg ja oli puolisen metriä pitkä. Vaari perkasi ja fileoi kalan rannassa. Minä tutkin sen sisälmyksiä. Kalojen suomut on muuten tosi kovia ja ne kiiltelee hienosti.

Iltapäivällä lähdettiin vielä mato-ongelle. Ensin me käytiin kaivamassa lisää matoja. Onkiminen on kivaa. Me saatiin molemmat monta kalaa. Kyllä iskä ja äiti ihmetteli. Vaari sanoi, että onkisaalis oli paras mitä on koskaan saatu! Tässä on meidän saalis, ahvenia ja särkiä.



Ainoastaan kolme isointa ahventa jätettiin syötäväksi ja muut laskettiin takaisin järveen. Minä itse nostelin ja heitin ne ämpäristä veteen. Kalat ei lähteneet heti karkuun vaan jäivät vähäksi aikaa ihmettelemään rantaveteen.

Minä kovasti mietin, että paleltaako noita kaloja kun niiltä on rapsutettu suomut pois? Vaari kertoi, että ne ei enää tunne mitään.

Kalastuksen jälkeen oli mukavaa päästä syömään Mummin paistamia lettuja ja saunaan ja uimaan. Vesi oli jo aika viileetä, mutta pulikoin siellä kovasti ja hauskaa oli. Ennen mökiltä lähtöä meille vaihdettiin yöpuvut päälle ja syötiin iltapuuro. Olinkin niin väsynyt, että nukahdin autoon kotimatkalla ja jatkoin unia omassa sängyssä, johon äiti minut autosta kantoi.

Lämpörullakiharoita ja sadeviittoja

Mummo teki minulle viikonloppuna koekampauksen lämpörullilla. Minulle laitetaan kiharat äitin serkun häihin, jotka on jonkun ajan päästä. Häiden jälkeen me lähdetään viikoksi etelään Mummon, Papan, iskän, äitin ja Olavin kanssa. Mutta kerron siitä lisää joskun myöhemmin. Nuo lämpörullat oli mukavan tuntuisia, niiden laittaminen ei sattunut yhtään ja ne lämmittivät kivasti. Olin ne päässä aika hauskan näköinen. Kun Mummo oli saanut kaikki hiukset rullattua ne saivat olla päässä sen aikaa, että jotkut tädit souti telkkarissa. Aikuisista se oli tosi jännittävää, miksiköhän?

Tällaiset kiharoista tuli. Mummo sanoi, että seuraavalla kerralla hiuksiin pitää laittaa jotain kampausnestettä ja rullat saa olla pidemmän aikaa, että kiharoista tulee paremmat. Minusta nämäkin olivat ihan kivat.


Sunnuntaina lähdettiin taas käymään lintutarhalla ja syöttämässä sorsia. Äiti jäi mummolaan ompelemaan. Pirkko-mummokin pyydettiin mukaan. Pirkko-mummo on oikeasti äitin mummo. Matkalla satoi vettä ja minä sain päälleni äitin vanhan sadeviitan, aika hassun näköinen!

Lintutarhalla sade lakkasi ja me ostettiin kioskista jäätelöt ja tikkarit. Lintutarhalta me käveltiin urheilukentälle, jossa oli iso koiranäyttely. Koiria oli kaiken kokoisia ja värisiä ja niitä oli paljon! Äiti, koska meille tulee koira?